Kulunut talvi oli poikkeuksellinen koko Suomessa. Eteläisessä Suomessa lumipeitettä ei saatu kuin muutamaksi päiväksi. Samaan aikaan pohjoisosissa Suomea lunta on satanut reilusti yli tavanomaisen määrän. Esimerkiksi Sodankylässä kuukausien lumiennätykset on uusittu tänä vuonna tammi-huhtikuun ajalta.  Myös talvikuukausien keskilämpötilat ovat olleet poikkeuksellisen korkeita. Helmikuun keskilämpötila oli Jokioisilla – 0,3 ˚C, Kuopiossa – 2,7 ˚C ja Rovaniemellä – 6,8 ˚C, kun vuosien 1981 – 2010 keskilämpötila helmikuussa on ollut Jokioisilla – 7,0 ˚C, Kuopiossa – 9,4 ˚C ja Rovaniemellä – 10,8 ˚C.

Marjakasveille tärkeä lumi

Marjakasveille lumi on tärkeä suoja talvikuukausien ajan kylmyyttä vastaan. Lumihanki eristää pakkasta ja näin ollen suojaa kasveja paleltumiselta. Suurin riski paleltumiselle on juuri lumettoman maan aikana iskevät pakkaset. Esimerkiksi mansikalla lumihanki on ollut edellytys viljelylle. Lumihanki suojaa vain sen alle jäävät osat. Esimerkiksi vadelmalla pitkien versojen yläosat eivät välttämättä peity ja näin ollen niillä on kova riski paleltua. Paleltumiselle erityisen herkkiä ovat syksyllä kehittyvät kukka-aiheet, minkä takia paleltuminen vaikuttaa muun muassa alentaen marjasadon määrää.

Kasvien suojaamiseksi talven ajaksi onkin kehitetty erilaisia tapoja, jotka vaihtelevat kasvin mukaan. Esimerkiksi mansikalla matalana kasvina voidaan käyttää harsoja ja vadelman pitkät versot voidaan taivuttaa kaarelle, jotta ne jäisivät hangen alle suojaan. Ilman lumipeitettä tai muuta suojausta kasvit paleltuvat pakkasessa. Jos lämpötilat pysyvät kohtuu lämpiminä, voivat kasvit säästyä talvivaurioilta. Vaikka tämän vuotisen talven lumettomuuden takia on ollut suuri riski marjakasvien paleltumiselle, talvivaurioita ei ole vielä havaittu.

Lähteet: Ilmatieteen laitos

Lue lisää: Mansikan ja vadelman viljely kasvutunnelissa