Mansikat

Puutarhamansikan marjat ovat suuria, makeita ja mehukkaita. Kotimaista mansikkaa saadaan yhä aikaisemmin, sillä sen kasvihuoneviljely on lisääntynyt ja avomailla on ryhdytty käyttämään kypsymistä aikaistavia kasvutunneleita.

Mansikka kuuluu Ruusukasvien heimoon. Nykyisin viljeltävä puutarhamansikka (Fragaria x ananassa) on peräisin chilenmansikan ja virginianmansikan sattumalta syntyneestä risteymästä, kun lajeja kasvatettiin vierekkäin eräässä eurooppalaisessa puutarhassa 1700-luvulla. Kasvitieteellisesti mansikan syötävä osa on paisunut kukkapohjus, joten mansikka ei ole marja, vaan epähedelmä. Mansikan pinnalla olevat pienet pähkylät ovat kasvin hedelmiä.  Tunnetuimpia Suomessa viljeltäviä mansikkalajikkeita ovat tällä hetkellä Polka, Honeoye, Sonata, Malwina, Rumba, Salsa, Bounty ja Korona.

 Suurin osa mansikasta syödään tuoreeltaan. Mansikkaa käytetään lisäksi erilaisiin leivonnaisiin, hilloihin, mehuihin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Kauniita kakunkoristeita saa, kun pakastaa pienen määrän mansikoita laakealla tarjottimella, jolloin ne jäätyvät mahdollisimman nopeasti. Mansikan rakenne saattaa kärsiä pakastettaessa. Parhaan pakastustuloksen saa, kun pakastaa tuoreet mansikat siivutettuina sokerin kera.

 Mansikan viljelypinta-ala on Suomessa yli 4 000 hehtaaria. Kasvutunnelissa mansikkaa viljellään noin 25 hehtaarin alalla. Luomuna mansikkaa viljellään 195 hehtaarin alalla. Mansikka viihtyy hyvin Suomen kesäilmastossa, sillä liian korkeat lämpötilat häiritsevät mansikan kasvua. Suomen kesän lämpimät päivät ja viileät yöt lisäävät mansikan makeutta.

 Mansikassa on hyvin vähän energiaa ja siksi se on terveellinen makeanhimon hillitsijä. Mansikka sisältää C-vitamiinia (45,6 mg / 100 g marjoja), B-vitamiineja ja tärkeitä hiven- ja kivennäisaineita. Mansikassa on myös terveydelle hyödyllisiä flavonoideja ja muita polyfenoleita. Mansikassa on myös melko paljon vatsan terveydelle tärkeitä kuituja (1,9 g / 100 g marjoja). Mansikka säilytetään jääkapissa +2 – +5 asteessa mahdollisimman vähän aikaa.

Suomessa viljeltävät lajikkeet

Honeoye

Pohjoisamerikkalainen, aikainen lajike, jonka talvenkestävyys keskinkertainen, vaatii taimien talvisuojausta. Marjat suuria ja tasakokoisia, kartiomaisia, kirkkaan tai tumman punaisia. Maku miedosti hapan, mehukas. Marjat ovat melko kovapintaisia ja kestävät hyvin kuljetusta. Tärkein varhaislajikkeemme.

Rumba

Hollantilainen varhaislajike, joka kypsyy samaan aikaan
Honeoyen kanssa. Marjat ovat suuria, syvän punaisia, helposti poimittavia. Marjan pinta on kiiltävä ja muodoltaan marjat ovat pyöreän kartiomaisia.

Korona

Hollantilainen, aikainen lajike, talvenkestävyys hyvä. Marjat ovat suuria, kartiomaisia ja erittäin hyvän makuisia. Marjan malto on suhteellisen kiinteä. Hyvä syönti- ja pakastemarja.

Jonsok

Norjalainen, aikainen lajike. Talvenkestävyys erinomainen. Marjat keskikokoisia, pyöreähköjä, tumman punaisia, myös marjan sisältä. Maku hapahko. Rakenne kiinteä. Erinomainen pakastemarja.

Kent

Kanadalainen, aikainen tai keskiaikainen lajike. Talvenkestävyys hyvä. Marjat suuria, pyöreän kartiomaisia, kiinteitä ja väriltään tiilenpunaisia. Marjojen maku mieto, hapahko.

Polka

Hollantilainen, keskiaikainen lajike. Talvenkestävyys hyvä. Marjat keskikokoisia tai suuria, pyöreähköjä tai leveän kartiomaisia. Väri voimakkaan punainen, myös malto on punertava. Rakenne kiinteä. Maku raikkaan makea, vähäarominen, hyvä. Hyvä syönti- ja pakastemarja.

Sonata

Keskiaikainen lajike, kypsyy muutaman päivän Polkaa aikaisemmin. Kirkkaan punaiset marjat ovat säännöllisen kartiomaisia ja kiiltäväpintaisia. Hyvä kauppakestävyys.

Senga Sengana

Vanha saksalainen lajike joka oli Suomessa pitkään valtalajike ja on nyt väistynyt harmaahomealttiutensa vuoksi.Marjat keskikokoisia, pyöreähköjä, hiukan kulmikkaita. Väri voimakkaan punainen, myös sisältä. Maku aromikas ja happoinen.

Bounty

Kanadalainen, myöhäinen lajike. Talvenkestävyys kohtalainen. Marjat keskisuuria tai suuria, pyöreän kulmikkaita tai kekomaisia, kirkkaanpunaisia, verholehtien alta vaaleita. Marjojen koko pienenee loppusatoa kohti. Marjat ovat erittäin miellyttävän makuisia.

Salsa

Uusi myöhäislajike, joka kypsyy muutaman päivän Bounty-
lajiketta myöhemmin. Kooltaan marjat ovat suuria, kirkkaan
punaisia ja maultaan hyviä. Lajikkeella on hyvä sadontuottokyky.

Florence

Muutaman päivän Bounty-lajiketta myöhäisempi. Marjat ovat
kirkkaan- tai tummanpunaisia, säännöllisen muotoisia ja kiiltäviä.
Malto on kiinteä, marjan säilyvyys on hyvä ja maku miellyttävä.

Malwina

Hyvin myöhäinen lajike, joka jatkaa satokautta suoramyynnissä parilla viikolla. Marjat ovat isoja, tummanpunaisia, kiinteitä ja pinnaltaan kiiltäviä. Maku on erinomainen, marjat on poimittava täysin kypsinä. Voimakaskasvuinen lajike, suositellaan varovaista typpilannoitusta.

Clery

Italialainen varhaislajike, joka sopii hyvin tunneliviljelyyn. Melko voimakaskasvuinen ja taudinkestävä. Marjat ovat kiiltäviä ja kirkkaanpunaisia, muodoltaan säännöllisiä ja kartiomaisia. Hyvä kauppakestävyys, soveltuu tukkumyyntiin ja suoramyyntiin.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI
Puh. 09 584 16534