Luumut (Prunus domestica) ovat hyvin monimuotoinen kasviryhmä, jossa alalajeja on monia. Luumujen koko, väri ja muoto vaihtelevat hyvin paljon. Näistä Suomessa tunnetuimpia ovat esimerkiksi yleinen luumu ja kriikuna (P. domestica subsp. insititia). Luumua ja kriikunoita myös viljellään Suomessa pienimuotoisesti, mutta se rajoittuu Ahvenanmaalle ja Manner-Suomen eteläisimpiin osiin. Kiinnostusta kuitenkin olisi enemmänkin esimerkiksi kotimaisesta luumusta.

Suomi sijaitsee luumun kasvun kannalta hyvin pohjoisessa. Suomessa esimerkiksi lyhyt kasvukausi rajoittaa luumulajikkeiden käyttöä. Myös talvenkestävyydeltään Suomen talven olosuhteet ovat kylmät ja monien lajikkeiden menestymisvyöhykkeet ovatkin I – II. Jotkin lajikkeet menestyvät vielä III ja IV-vyöhykkeillä asti. Yleisesti luumun kasvupaikan tulisi olla valoisa ja lämmin sekä maaperän hyvin vettä läpäisevä. Osa lajikkeista on itsepölytteisiä, mutta jotkin lajikkeet hyötyvät paljon ristipölytyksestä.

Suomeen on muodostunut vuosien saatossa monia paikalliskantoja, jotka selviävät Suomen olosuhteissa. Ulkomailta tuoduilla lajikkeilla voidaan saada uusia parempisatoisia lajikkeita Suomeen, mutta riskinä ovat juuri esimerkiksi talvenkestävyys sekä lyhyt kasvukausi. Hedelmänviljelijät ja -harrastelijat eri puolilla Suomea testaavat uusia lajikkeita omatoimisesti.

Lue lisää: Miksi omenapuut ovat omenatarhoilla eri näköisiä kuin kotipuutarhassa?