Päärynä

Päärynöitä on monia eri lajikkeita. Yhteistä niille on muoto, vihreä tai ruskehtava väri ja mieto, mehukas hedelmämalto. Päärynät poimitaan raakoina, sillä niiden maku paranee ja sokeripitoisuus lisääntyy, kun ne kypsytetään poimimisen jälkeen. Kypsä päärynä tuntuu pehmeältä painettaessa. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, sillä päärynä on herkkä pilaantumaan painelluista kohdistaan. Kypsät päärynät säilyvät vain vähän aikaa, joten kaupoista saa yleensä hiukan raakoja päärynöitä. Ne kuitenkin kypsyvät huoneenlämmössä muutamassa päivässä.

Päärynöitä voi syödä sellaisenaan tai erilaisissa jälkiruoissa. Ne sopivat myös leivontaan tai juustotarjottimelle, erityisesti sinihomejuuston kumppaniksi. Päärynänpuolikkaat voi myös keittää mausteliemessä ja tarjota kermavaahdon, jäätelön tai suklaakastikkeen kanssa.

Päärynät säilytetään kylmässä +1 – +2 asteessa. Päärynä tuottaa runsaasti etyleeniä, jota syntyy kasvien hengityksessä. Päärynää ei siis kannata säilyttää sellaisten kasvisten läheisyydessä, jotka kärsivät etyleenistä.

Suomessa viljeltävät lajikkeet

Conference

Englannista kotoisin oleva lajike, jota viljellään Ahvenanmaalla ja eteläisimmässä Suomessa. Vyöhykkeet I-II. Maku on erityisen makea, mehukas ja pehmeä. Hedelmä on keskisuuri ja pitkänpyöreä. Kuoren väri on vihreänruskea.

Concorde

Englannista kotoisin oleva talvipäärynälajike, joka menestyy nykyisin Ahvenanmaalla ja eteläisimmässä Suomessa (vyöhyke I). Maku on mehukas ja makea.  Hedelmät ovat suuria ja muodoltaan pitkänomaisia. Kuoren väri on vihertävä ja auringon puolelta hieman punertava. Hedelmäliha ei tummu nopeasti, joten Concorde sopii hyvin esimerkiksi juustotarjottimelle.

Clara Frijs

Tanskalaisesta metsästä jo 1800-luvun puolivälissä löydetty lajike, jota viljellään nykyisin Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa. Vyöhykkeet I-II. Keskikokoisen, pyöreän ja hieman ylöspäin kapenevan hedelmän kuori on vaaleanvihreä. Maku mehukas, aromikas ja päärynämäinen.

Elokuun Päärynä

Varhaisin, jo elokuussa kypsyvä vanha lajike. Vyöhykkeet I-II. Hedelmät ovat kypsinä keltaisia, pienehköjä, pisaranmuotoisia ja ylikypsyvät nopeasti.

Tohtorin Päärynä

Maatiaislajike, kypsyy syyskuussa. Vyöhyke I. Hedelmät kellertävän vihreitä, päärynän muotoisia ja niissä on hyvä päärynän maku.

Hovsta

Vanha suosittu lajike. Vyöhykkeet I-II. Hedelmät pienehköjä, hiukan muhkuraisia, maku hyvä, päärynämäinen.

Pepi

Virolainen, suosittu lajike. Vyöhykkeet I-II. Hedelmät pitkulaisia, kellertävän vihreitä, erittäin hyvänmakuisia.

Lück

Turusta löytynyt päärynälajike, joka on kulkeutunut sinne Euroopasta ja otettu Suomessa lisäykseen. Hedelmät ovat pohjaväriltään kellertävän vihreitä ja peiteväri auringon puolella on ruskean punertava. Malto raikkaan mehukasta. Hedelmät säilyvät muutaman viikon varastossa. Vyöhykkeet I-II.

Flemish Beauty

Vanha, alkuaan keskieurooppalainen lajike, jota voidaan viljellä ainakin I-vyöhykkeellä. Hedelmät suuria, tumman punertavan ruskeita, herkullisia, kypsyvät myöhään syyskuussa.

Kustavi

Maatiaislajike, jonka hedelmät muistuttavat Flemish Beautyn hedelmiä. Vyöhyke I. Hedelmät ovat suurikokoisia ja kypsyvät syys-lokakuussa. Maku herkullisen päärynämäinen.

Tonkovjatka

Vanha venäläinen, erittäin kestävä talouspäärynälajike. Vyöhykkeet I-III. Kypsän hedelmän kylki on ruskean punertava. Maku vaatimaton.

 

 Bessemjanka

Vanha venäläinen, erittäin kestävä talouspäärynälajike. Vyöhykkeet I-III. Hedelmät kypsinäkin ruskean vihertäviä ja tiivismaltoisia. Maku vaatimaton.

Aunen Päärynä

Kotimainen, syyskuussa kypsyvä maatiaislajike. Vyöhykkeet I-IV. Hedelmät ovat pitkulaisia ja niissä on pitkä ohut kanta. Maku mieto.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI
Puh. 09 584 16534