Löydä lähin suoramyyntitila!

Etsi alueesi suoramyynti- ja itsepoimintatilat näppärästi hakutoimintomme kautta.

Hae tiloja

Liity jäseneksi!

Jäseneksi voit liittyä täyttämällä lomakkeen alla olevasta painikkeesta tai soittamalla liiton toimistoon numeroon 040 553 1236.

Tervetuloa mukaan!

Liity jäseneksi
Laji-info

Luumut voivat olla sinisiä, punaisia, keltaisia tai jopa vihreitä

Luumu on Kaukasukselta ja Kaspianmeren alueelta peräisin oleva kivihedelmä. Luumut ovat muodoltaan joko pyöreitä tai soikeita, koko ja väri voi vaihdella paljonkin. Värissä löytyy niin sinisiä, sinipunaisia, punaisia, keltaisia ja vihreitä lajikkeita. Luumun kivi irtoaa yleensä melko helposti hedelmälihasta (lajikeominaisuus), toisin kuin sen alalajilla kriikunalla.

Suomalaiset luumut ovat vielä aika harvinaisia kauppojen hyllyillä, sillä luumun ammattiviljely on Suomessa toistaiseksi melko vähäistä. Luumunviljelyä kehitetään kuitenkin jatkuvasti ja esimerkiksi Ahvenanmaalla on tehty jo pitkään lajikekokeita viljelyn edistämiseksi. Kotimaisia luumuja voi kuitenkin nähdä myös kauppojen hevi-osastoilla elo-lokakuussa. Luumujen viljelymäärät ovat vielä pieniä, mutta ne tulevat kasvamaan tulevina vuosina.

Luumut, maatiaislajikkeita lukuun ottamatta, menestyvät parhaiten I-III vyöhykkeillä ja arimmat vain I-vyöhykkeellä. Haasteena luumun ammattiviljelyssä ovat talvehtiminen, toisaalta alhainen satoisuus ja myöhäinen satoikään tuleminen. Luumun kukinta on aikaisemmin kuin omenalla, jolloin hallavaurioiden riski on suurempi.

Tuoreen luumun hedelmäliha on maukas ja hyvä janonsammuttaja. Makeat ja mehevät luumut sopivat välipalaksi ja jälkiruoaksi sellaisenaan tai yhdistettynä muiden hedelmien kanssa salaatiksi. Luumu sopii myös juustolautaselle. Tuoreista luumuista voi valmistaa myös piirakoita, torttuja, paistoksia, hilloa ja marmeladia. Tuore luumu sopii myös liharuokien lisukkeeksi.

Luumut ovat sekä herkullisia että terveellisiä. Ne sisältävät runsaasti ruoansulatuksen toimintaa edistäviä kuituja. Lisäksi luumuissa on erityisen paljon kaliumia (202,4 mg / 100 g), jonka lähteenä luumu menee esimerkiksi mansikan, mustikan ja omenan edelle. Vitamiineista C:tä on luumuissa melko vähän, mutta K- ja A-vitamiinia sen sijaan on.

Luumu säilytetään kylmässä, +0 – +2 asteessa. Luumut tuottavat runsaasti etyleeniä, mikä kannattaa huomioida säilytyksessä.

Suomessa viljeltäviä lajikkeita


Yleinen Punaluumu

Vanha, jalojuurinen maatiaislajike, jota voidaan lisätä juurivesoista. Hedelmät pienehköjä tai keskisuuria, punavioletin kirjavia ja aromikkaita. Lajikkeesta on lukuisia paikalliskantoja, joista tunnetuin Lohjan Luumu. Punaluumut ovat aroja muumiotaudille. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Menestymisvyöhykkeet I-III.

Yleinen Keltaluumu

Vanha lajike, josta on useita eri kantoja. Hedelmät ovat keskisuuria, miedonmakuisia, meheviä. Keltaluumu on itsesteriili. Menestymisvyöhykkeet I-III.

Viktoria

Vanha englantilainen lajike. Hedelmät ovat keskisuuria, kelta-punakirjavia ja herkullisia. Satoisa, itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Kypsyy myöhään. Menestymisvyöhyke I.

Jubileum

Uusi ruotsalainen lajike, jonka viljely on kovasti lisääntymässä. Hedelmät erittäin suuria, tumman violetin punaisia, herkullisia, kypsyvät syyskuun puolivälin jälkeen. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Hyvä viljelylajike. Menestymisvyöhyke I.

Opal

Ruotsalainen jaloste. Hedelmät sinivioletin värisiä, keskisuuria, maukkaita, kypsyvät elo-syyskuussa. Lajike on satoisa, itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Hyvä viljelylajike. Menestymisvyöhyke I-II.

Herman

Ruotsalainen jaloste. Hedelmät sinivioletin värisiä, hiukan happoisia, mutta maukkaita, kypsyvät elokuussa. Hillittykasvuinen. Menestymisvyöhyke I-II.

Liisu

Virolainen uutuuslajike. Hedelmät sinivioletin värisiä, keskikokoisia, herkullisia ja kypsyvät jo elokuun puolivälissä. Lajike on satoisa, hyötyy ristipölytyksestä. Hyvä viljelylajike. Menestymisvyöhyke I-II.

Ave

Virolainen uutuuslajike. Hedelmät ovat violetin punaisia, keskikokoisia, herkullisia ja kypsyvät jo elokuun puolivälissä. Hyvä viljelylajike. Menestymisvyöhyke I-II.

Kometa

Venäläinen lajike. Hedelmät oranssinpunaisia, kauniita ja suuria, Hedelmäliha on keltaista, mehukasta, makeaa ja hyvän makuista. Sato kypsyy jo elokuun puolivälissä. Sopii erityisesti tuorekäyttöön. Menestymisvyöhykkeet: I-II (III).