Kirsikka

Kirsikka on varsin vanha hyötykasvi: tätä kivihedelmää on viljelty Kiinassa jo yli 4000 vuotta. Kirsikoita on yli sata lajia, mutta tuotannossa on pääasiassa vain kaksi lajia, hapankirsikka ja imelä kirsikka. Imeläkirsikat ovat väriltään keltaisia, punakeltaisia tai tummanpunaisia, melkein mustia. Maultaan ne ovat lajikkeelle tyypillisiä aromaattisen makeita. Hapankirsikkalajikkeista kuulasmarjat ovat kirkkaanpunaisia, sen sijaan morellit tummanpunaisia. Maku vaihtelee lajikkeittain makeahkoista happamiin.

Kirsikat tulee säilyttää kylmässä, +0 – +2 asteessa. Kypsänä kirsikat eivät kestä pitkää säilytystä.

Suomessa viljeltävät lajikkeet

Hapankirsikat

Fanal

Saksalainen lajike, josta on tullut tärkein hapankiriskan viljelylajike Pohjoismaissa. Hedelmät ovat suurehkoja, morellityyppisiä, mutta ei kovin happamia. Lajike on satoisa ja itsepölytteinen. Pystykasvuinen.Vyöhykkeet I-II.

Varjomorelli

Vanha, alkujaan ranskalainen lajike. Hedelmät ovat hiukan pienempiä kuin Fanal-lajikkeen marjat ja hyvin hapokkaita. Puu on rentokasvuinen ja siksi sitä käytetäänkin paljon viheristutuksissa. Itsepölytteinen. Vyöhykkeet I-II.

Huvimajan Kuulasmarja, Inkeroisten Kuulasmarja, Sikkolan Kuulasmarja, Yltöisten Kuulasmarja

Amarellityyppisiä maatiaislajikkeita. Vyöhykkeet I-IV.

Rauhalan Morelli

Morellityyppinen maatiaislajike. Vyöhykkeet I-IV.

Pernilla ja Kirsa

Ruotsalaisia jalosteita. Matalakasvuisia, pensasmaisesti kasvavia amarellityyppisiä lajikkeita.

Latvian Matala

Matalakasvuinen, amarellityyppinen maatiaislajike Latviasta.

Nordia

Ruotsalainen, morellityyppinen, pensaskirsikka.

 

Makeakirsikat

Sam ja Van

Pohjoisamerikkalaisia, suurimarjaisia lajikkeita. Marjat makeita ja tummia. Ristipölytteisiä. Vyöhyke Ia.
Makeakirsikoita kasvatetaan koeluontoisesti Ahvenanmaalla ja kaikkein edullisimmilla paikoilla etelärannikolla.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI
Puh. 09 584 16534