Puhtaasti kotimaista

Puhtaasti kotimaista

Puhtaasti kotimaista

Maistuvat marjat, aromikkaat omenat

Maistuvia mansikoita, vadelmia, mustikoita, herukoita, kriikunoita, luumuja, tyrniä ja mesimarjoja. Ihania, värikkäitä ja ennen kaikkea terveellisiä marjoja ja hedelmiä! Sitten on vielä lukuisat omenat: kevät-, talvi- ja syyslajikkeet. Kotimaiset marjat ja omenat ovat aina lähellä tuotettuja ja varmasti maukkaita. Tiesithän, ettei kotimaisissa omenissa ja marjoissa käytetä koskaan säilöntäaineita, vaan ne tulee syödä mahdollisimman nopeasti tuoreena tai jatkojalostaa niin, että tuotteet säilyvät seuraavaan kesään asti.

Näiltä sivuilta löydät tietoa Suomessa viljeltävistä marja- ja hedelmälajeista. Oletko jo löytänyt oman suosikkisi?

Löydä lähin suoramyyntitila!

Etsi alueesi suoramyynti- ja itsepoimintatilat näppärästi hakutoimintomme kautta.

Suomalaiset marjat ja hedelmät

Mansikka

Puutarhamansikan marjat ovat suuria, makeita ja mehukkaita.
Tunnetuimpia täällä viljeltäviä lajikkeita ovat kookasmarjainen
Jonsok ja Polka, Bounty ja Honeoye, Korona ja Senga
Sengana. Lue lisää >

Vadelma

Vadelma kuuluu ruusukasvien heimoon ja sen marja on
kerrannainen luumarja. Sitä on viljelty 1500- luvulta lähtien.
Sen viljely on alkanut kestävistä luonnonvadelmista, joita
käytetään vieläkin hyväksi jalostuksessa, mm. niiden erinomaisen
aromin vuoksi. Lue lisää >

Herukat

Herukat eli viinimarjat sekä karviaiset kuuluvat saman
Ribes -suvun eri alasukuihin. Eucareosma alasukuun kuuluu
musta- ja viherherukka, puna- ja valkoherukat ovat Ribesian
jäseniä, piikikkäät ja pienempiterttuiset karviaiset taas
kuuluvat Grossulariaan. Lue lisää >

Omena

Euroopassa omenaa on viljelty jo kauan, yli 5000 vuotta.
Suomeen viljely levisi 1400-1500 -luvuilla sekä idästä että
lännestä. 1930-luvulla oli omenanviljely Suomessa suurimmillaan,
mutta sota-ajan kylminä pakkastalvina suurin osa
omena- ja myös päärynäpuista tuhoutui. Lue lisää >

Päärynä

Päärynöitä on monia eri lajikkeita. Yhteistä niille on muoto,
vihreä tai ruskehtava väri ja mieto, mehukas hedelmämalto.
Päärynät poimitaan raakoina, sillä niiden maku paranee ja
sokeripitoisuus lisääntyy, kun ne kypsytetään poimimisen
jälkeen. Lue lisää >

Luumu ja kriikuna

Luumu on Kaukasukselta ja Kaspianmeren alueelta peräisin oleva kivihedelmä. Luumut ovat muodoltaan joko pyöreitä tai soikeita, koko ja väri voi vaihdella paljonkin. Värissä löytyy niin sinisiä, sinipunaisia, punaisia, keltaisia ja vihreitä lajikkeita. Lue lisää >

Kirsikka

Kirsikka on varsin vanha hyötykasvi: tätä kivihedelmää on viljelty Kiinassa jo yli 4000 vuotta. Kirsikoita on yli sata lajia, mutta tuotannossa on pääasiassa vain kaksi lajia, hapankirsikka ja imelä kirsikka. Lue lisää >

Karviainen

Karviaista (Ribes uva-crispa) ei kasva Suomessa luonnonvaraisena. Sen nykyisin viljelyssä olevat lajikkeet ovat syntyneet eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten lajien risteytyksistä. Lue lisää >

Pensasmustikka

Pensasmustikka on kasvaa nimensä mukaisesti pensaaksi. Sen marjat ovat metsämustikkaa suurempia ja vain kuoreltaan sinisiä. Lue lisää >

Tyrni

Tyrni kasvaa Suomessa luonnonvaraisena lähinnä merenrannoilla. Sen runsaan C-vitamiinipitoisuuden (200 mg / 100 g tuorepaino) takia sitä on alettu viljellä myös muualla maassa. Lue lisää >

Mesimarja

Mesimarjaa kasvaa lähes koko Suomessa, mutta hyvin satoa tuottavana sitä löytää vain kapealta vyöhykkeeltä Pohjois-Karjalasta Pohjanmaalle. Lue lisää >

Saskatoon

Kanadasta kotoisin oleva Saskatoon-marja muistuttaa ulkonäöltään ja maultaan hieman mustikkaa. Saskatoon-marjat ovat hyviä flavonoidien ja fenolihappojen lähde. Lue lisää >

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI
Puh. 09 584 16534