1. Mansikka ei ole kasvitieteellisesti marja, vaan turvonnut kukkapohjus. Varsinaiset siemenet ovat turvonneen kukkapohjuksen pinnalla.
  2. Suomessa päämansikkalajikkeena viljellään Polkaa ja muita suosittuja lajikkeita ovat esimerkiksi Honeoye, Sonata ja Malwina.
  3. Mansikkalajikkeita on monenlaisiin kasvuoloihin sopeutuneita. Suomessa mm. lyhyt kasvukausi sekä päivänpituus vaikuttavat mansikkalajikkeen valintaan, mutta maltilliset lämpötilat myös sopivat mansikalle kypsyttäen sille sen ominaisen maun.
  4. Mansikka on hyvä C-vitamiinin lähde. 100 g mansikoita sisältää 45 mg C-vitamiinia, joka on jo puolet aikuisen päivittäisestä C-vitamiini suosituksesta. Vesiliukoisen ominaisuutensa vuoksi C-vitamiini ei varastoidu kehossa, joten sitä pitäisi nauttia joka päivä.
  5. Mansikasta noin 90 % on vettä ja rasvaa vain vähän, joten se on täydellinen kesäherkku, vaikka isommissakin määrin.
  6. Kukka-aiheet muodostuvat jo syksyllä ja määrittävät seuraavan kesän sadon. Kukka-aiheiden muodostuminen alkaa Suomessa elo-syyskuussa. Kasvu pysähtyy talveksi ja jatkuu seuraavana keväänä lehtien ja kukkien muodossa. Kukka-aiheet ovat kasvin herkimpiä kohtia paleltua, joten talven lämpötilat ja suojaus ovat erityisen tärkeitä seuraavan kesän mansikkasadon kannalta.
  7. Kesän ensimmäiset mansikat ovat jo kypsyneet tunneleissa ja kasvuhuoneissa. Avomaan mansikoita joudutaan odottamaan vielä jonkun aikaa.
  8. Suomessa kaupallinen mansikan tuotanto onnistuu Rovaniemen korkeudella asti.
  9. Mansikan tuotantoa on Suomessa kaikissa maakunnissa, mutta eniten Pohjois-Savossa, Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.
  10. Sadetuksella voidaan torjua hallaa, koska veden jäätyessä muodostuu hieman lämpöä suojaamaan kasvien solukkoja.

Lue lisää: Mansikan ja vadelman viljely kasvutunnelissa

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI
Puh. 040 553 1236