Hunajamarjat kypsyvät heinä-elokuussa. Hunajamarja (Lonicera caerulea var. kamtschatica) eli marjasinikuusama tai sitten vain lyhyesti haskap on melko uusi tulokas Suomessa viljeltävien marjojen joukossa. Haskapin sukulaista sinikuusamaa (Lonicera caerulea) voi tavata Lapissa luonnonvaraisena, mutta syötäväksi se ei kelpaa toisin kuin viljelty marjasinikuusama.

Haskapia on jalostettu ja viljely kaupallisesti jo pitkään Venäjällä, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Suomeen se on tullut viljelyyn muutamia vuosia sitten EU:n sallittua marjan myymisen vuonna 2018. Marja on sininen, pitkulaisen muotoinen ja maistuu hunajaisen mehevältä. Maussa voi erottaa tuttuja aromeja vadelmasta, mustaherukasta ja mustikasta. Lisäksi haskapissa on paljon flavonoideja, antioksidantteja ja vitamiineja, kuten C ja A vitamiinia.

Marja on monikäyttöinen. Tuoreena marja maistuu erinomaiselta, mutta niin myös smoothien seassa. Pakastamiseen marja soveltuu hyvin. Leivonnaisten päällä haskap on koristeellinen ja sopii hyvin yhteen muiden makujen kanssa.

Toisaiseksi haskapia viljellään Suomessa melko vähän ja tästä syystä kaupallista satoakin joudutaan vielä odottelemaan. Haskapin talvenkestävyys puoltaa kuitenkin sen viljelyä Suomessa ja kukat voivat kestää jopa -7 ⁰C pakkasta. Niin kuin monet muutkin marjat ja hedelmät, haskap hyötyy myös pölytyksestä. Lisäksi se kaipaa pellolle kumppaniksi vähintään toisen lajikkeen muodostaakseen satoa. Haskap kasvaa 1–1,5 m korkuiseksi ja pensas on pitkäikäinen. Marjat voi poimia käsin tai koneellisesti. Marjoja voi saada täysi-ikäisestä pensaasta jopa 5–10 litraa.