Hunajamarja (Lonicera caerulea var. kamtschatica) eli haskap tai marjasinikuusama on sinikuusaman syötävämarjainen sukulainen. Suomessa sinikuusamaa esiintyy luonnonvaraisena Itä-Lapissa. Muualla sinikuusama esiintyy luonnonvaraisena Euraasian havumetsävyöhykkeellä ja esimerkiksi Venäjällä Hunajamarjaa on jalostettu kauan. Venäjällä hunajamarja tunnetaan nimellä zhimolost, Japanissa haskap ja USA:ssa honeyberry.

Hunajamarja kukkii toukokuussa ja pölytyksen hoitaakin kimalaiset aikaisuuden takia. Kukat kestävät myös poikkeuksellisesti kylmiä sääolosuhteita kahdeksaan pakkasasteeseen asti. Siniset, pitkulaisen muotoiset marjat kypsyvät heinä-elokuussa. Hunajamarjan marjat ovat myös varsinaisia vitamiinipommeja sisältäen samoja antioksidantteja kuin metsämustikka. Jalostuksen asioista uudet lajikkeet ovat satoisia ja täysi-ikäisestä pensaasta voi saada jopa 5-10 litraa marjoja. Marjat sopivat muidenkin marjojen tapaan sellaisenaan syötäviksi, leivonnaisiin tai esimerkiksi kakun koristeiksi.

Hunajamarjapensas on täysikasvuisena 1-1,5 m korkea pensas. Pensas on nopeakasvuinen ja talvenkestävä, joka voi selvitä jopa vyöhykkeelle VI saakka. Suomen kasvuoloihin pensas sopii hyvin. Hunajamarjaa on aikaisemmin viljelty kaupallisesti mm. Venäjällä ja Kanadassa, mutta Suomessa kasvi on vielä melko harvinainen.

Lue lisää: Katso kuvia Hunajamarjasta

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI
Puh. 040 553 1236