Hedelmän- ja marjantuotannon asiantuntijaksi voi kouluttautua lukuisissa oppilaitoksissa ympäri Suomen. Koulutusta tarjotaan ammattiopistoissa, ammattikorkeakoulussa sekä yliopistossa. Tämän lisäksi ammattiviljelijät päivittävät aktiivisesti osaamistaan erilaisilla kursseilla ja koulutuspäivillä, joita myös Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto järjestää.

Puutarhuriksi voi opiskella lukuisissa ammattioppilaitoksissa ympäri Suomen. Puutarhurin tutkinto antaa hyvät edellytykset esimerkiksi oman tilan menestyksekkääseen viljelemiseen. Puutarhuri voi toimia myös työntekijänä marja- tai hedelmätiloilla tuotannollisissa tehtävissä.

Ammattikorkeakoulussa koulutetaan puutarhatalouden hortonomeja. Hortonomit voivat työskennellä hedelmä- tai marjaviljelijänä, ja tämän lisäksi esimerkiksi erilaisissa esimiestehtävissä sekä asiantuntijoina. Kasvavan tilakoon vuoksi viljelijät palkkaavat avukseen hortonomeja esimerkiksi työnjohdollisiin tehtäviin tai viljelypäälliköksi. Hortonomi voi toimia lähellä hedelmän- ja marjanviljelyä myös neuvojana, myyjänä sekä viranomaistehtävissä. Hortonomin koulutusohjelma kestää yleensä neljä vuotta, ja koulutusta tarjoaa  Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö.

Hedelmän- ja marjanviljelyä voi opiskella myös Helsingin yliopistossa maataloustieteiden kandi- ja maisteriohjelmissa. Hedelmän- ja marjanviljelystä kiinnostuneiden kannattaa valita kandivaiheessa kasvintuotantotieteiden moduuli ja maisterivaiheessa puutarhatieteen moduuli. Puutarha-agronomit työskentelevät esimerkiksi hedelmän- ja marjanviljelyn tutkimuksen parissa, asiantuntijatehtävissä, neuvonnan, valtionhallinnon sekä kaupallisissa tehtävissä. Kandivaihe kestää 3 vuotta ja maisterivaihe 2 vuotta. Hortonomit voivat hakea opiskelemaan suoraan maisteriohjelmaan erillishaussa.

Hedelmän- ja marjanviljelyn tutkimusta tehdään ainakin Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa, Luonnonvarakeskuksessa sekä ammattikorkeakouluissa. Uusien, tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien tuotantomenetelmien kehittäminen edellyttää tutkimustyötä. Viljely pohjoisilla leveysasteilla tuo omia haasteita, sillä esimerkiksi Etelä-Euroopassa toimiviksi todetut viljelymenetelmät eivät välttämättä toimi samalla tavalla pohjoisempana. Lisäksi sopeutuminen nopeasti muuttuvaan ilmastoon on tärkeää koko puutarhasektorille. Tutkimuksen ansiosta suomalaisten lautasille saattaa tulevaisuudessa ilmestyä täysin uusia kotimaisia hedelmä- ja marjalajeja.

Lue lisää: Talviluentopäivien ohjelma julkaistu. 9.-10.3.2020 Hotel Sveitsi Hyvinkää

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI
Puh. 040 553 1236